Työuupumuksesta on viime vuosien aikana keskusteltu paljon, syystäkin. Joka neljäs suomalainen työikäinen kärsii työuupumusoireista (Helsingin yliopisto 2017). Uupumus koskettaa myös sote-alan ammattilaisia. Esimerkiksi Superin ja Tehyn viimeaikaiset kyselytutkimukset tarjoavat karun kuvan nykytilanteesta: jopa 70-80 % hoitajista harkitsee alanvaihtoa, joka kymmenes jopa päivittäin. Syynä on työn kiireisyys, työntekijän kokema riittämättömyyden tunne ja huonoksi arvioitu palkka. Se uuvuttaa yhä useamman hoitajan – niin Suomessa kuin maailmallakin.
Uupumus voi aiheuttaa jopa työkyvyttömyyttä. Hoitajapulan keskellä on surullista havaita, että lähi- ja sairaanhoitajat ovat kärjessä kunta-alan työkyvyttömyyseläkkeissä. Työkyvyttömyys on Kevan selvityksen (2018) mukaan lähtenyt viime vuosina huolestuttavaan kasvuun – vieläpä erityisesti 40–49-vuotiailla naisilla sekä hoito- ja kasvatusalan työntekijöillä. Noin 1 300 lähi- ja sairaanhoitajaa jäi työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2018 ja jos mukaan lasketaan vielä sairaala- ja laitosapulaiset sekä yli- ja osastonhoitajat, määrä nousee 1700:aan.
Samalla kun puolet nykyisistä sairaanhoitajista on jäämässä vanhuuseläkkeelle vuoteen 2030 mennessä, nykyiset hoitajaopiskelijat kommentoivat, että koettu arvostuksen puute vaikuttaa omaan motivaatioon. Heitä mietityttää tulevaisuus työssä, jossa arvostetaan ainoastaan kriisin keskellä, jos silloinkaan. Sairaanhoitajaliiton kyselyn (2020) mukaan neljäsosa on jo opiskeluaikana pohtinut alanvaihtoa ja arvioi, ettei tule jaksamaan sairaanhoitajan työtä eläkeikään saakka. Tilanteessa, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten osuus pula-ammateista on nyt suurempi kuin koskaan aikaisemmin (kuva, ammattibarometri 18.9.2020), hälytyskellojen tulisi soida.
Hoitajien kato, olipa sen syy mikä tahansa, on yhteiskunnalle kallista. Arvioiden mukaan yhden hoitajan palkkaaminen ja perehdytys maksaa 40 000-50 000 euroa (Yle 23.12.2019). Kokeneen sairaanhoitajan korvaamiseen ei edes tuo rahamäärä riitä. Epäedulliset työolosuhteet kuten esimerkiksi liian suuri työmäärä, jatkuva aikapaine, tuen puuttuminen sekä vähäiset vaikuttamismahdollisuudet omaan työhön voivat johtaa motivoituneenkin työntekijän uupumiseen. Työ, jossa on paljon vastuuta ja välillä kirjaimellisesti kysymys elämästä tai kuolemasta, mutta ei tarpeeksi resursseja tehdä sitä niin hyvin kuin haluaisi, on yksilölle pidemmän päälle raskas.
Sairaanhoitajien kaltaiset korkeasti koulutetut hoitotyön ammattilaiset tekevät työtään niin hyvin kuin annettujen resurssien puitteissa on mahdollista ja venyvät aina tarvittaessa. Tästä yhtenä esimerkkinä on keväällä 2020 alkanut koronan vastainen taistelu. Hoitohenkilökunta on tehnyt työtään paineen alla, liian pienillä resursseilla, monet ilman lomia ja lisäpalkkaa. Osa omasta tahdosta, osa velvoitettuna. Kyse on yhdestä harvoista ammateista, joissa tehtäviin on tartuttava, kun yhteiskunnan käsky käy.
Kokonaisvaltainen vaikuttavuus kestävän terveydenhuollon perustaksi
Yhteiskunnallamme ei ole varaa uuvuttaa osaajia, joista meistä jokainen on joskus elämänsä aikana riippuvainen. Ei nykyisiä eikä tulevia. Alan houkuttelevuuteen on myös kiinnitettävä enemmän huomiota, sillä kyseessä ei ole vain määrä-, vaan myös laatukysymys. Osaavat ja ammattitaitoiset hoitajat ovat meidän kaikkien etu. Ammattilaisten tyytyväisyys ja jaksaminen pitää ottaa keskeiseksi mittariksi, kun terveydenhuoltoa ohjataan. Tavoitteita, kuten väestön terveys, toiminnan kustannustehokkuus tai potilas-/asiakaskokemus ei tule saavuttaa ammattilaisten jaksamisen kustannuksella. Jaksavat ja motivoituneet ammattilaiset ovat hyvän ja vaikuttavan hoidon sekä kestävän ja muuntojoustavan järjestelmän tae. Siksi toivomme, että sote-alan kehittämistä tehtäisiin jatkossa yhä useammin Quadruple Aim -viitekehyksen (kuva) pohjalta, missä toiminnan strategisia mittareita ovat tuottavuus, vaikuttavuus, potilas-/asiakaskokemus sekä viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä henkilöstön kokemus. Näin varmistamme, että järjestelmämme kehittyy kestävään suuntaan, alhaalta ylös jatkuvasti oppien ja toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta vahvistaen.
Tuletko mukaan rakentamaan ihmislähtöisempää terveydenhuoltoa? Suosittelen ensiaskeleena tutustumista vaikuttavuusperusteisen terveydenhuollon perusteita käsittelevään käyttäjälle maksuttomaan Rethinking Health: The Fundamentals of value-based healthcare– verkkokurssiin. Riippuen lähtötasostasi, kurssin suorittaminen vie joitakin iltoja tai muutamia kymmeniä tunteja. Julkaisemme yhdessä kumppaneidemme kanssa kurssista suomenkielisen version syksyn 2020 aikana, eli ei hätää jos englanninkieliset käsitteet tuntuvat etäisiltä!
Heta Siranko