”Toimin 2000-luvun alkupuolella leikkurissa hoitajana. Muistan kuinka ihmettelimme sitä, kun tuolloin siirryttiin hyvin laajasti kertakäyttövälineiden käyttöön. Esimerkiksi leikkaussaleihin ja poliklinikoille tuli enenevissä määrin kertakäyttöisiä instrumentteja, leikkausalueen peittelymateriaaleja ja jopa työvaatteita. Kertakäyttöiset työvaatteet koskivat ihan päivittäistä työasua, mutta lisäksi myös leikkausasuja. Muistelen, että tällä tavalla saatiin laitoshuoltajan ja välinehuoltajan työtä vähennettyä. Jätteiden määrä tietysti nousi samalla, mikä tuntui aika pahalta.” 
Sairaanhoitaja, HUS

Terveysala tuottaa 5% maailman ilmastopäästöistä

Kertakäyttöjätteen määrä hoitoalalla on valtava ja se on COVID-19-pandemian aikana vielä lisääntynyt räjähdysmäisesti liittyen esimerkiksi suojavarusteiden käyttöön. On esimerkiksi arvioitu, että sosiaali- ja terveysalalla pandemian aikana on tarvittu 120-180 miljoonaa kirurgista maskia 4-6 kk aikana. Terveydenhuollossa ei kovin merkittäviä toimia jätemäärien vähentämiseksi saati ehkäisemiseksi ole tehty eikä siihen ole oikein kunnolla vielä herätty. Asialle voisi kuitenkin tehdä paljonkin. Esimerkiksi Puolustusvoimat selvitti yhteistyökumppaneineen kertakäyttöisten hengityssuojainten uudelleenkäyttömahdollisuuksia puhdistamisprosessin jälkeen. Tulokset hankkeesta olivat hyviä, mutta koska kertakäyttöisten hengityksensuojaimien käsittely uudelleen käyttöä varten ei ole voimassa olevan lainsäädännön mukaista, toimintamallia ei otettu käyttöön. Tarkoituksena olikin vain varautua maskien loppumiseen kriisitilanteessa.

Terveyspalveluiden tuottamisessa tarvitaan monenlaisia tarvikkeita, kuten koneita, laitteita, suojavarusteita, ruiskuja, neuloja, sidoksia ja laastareita. Yleensä niitä käytetään vain kerran, jonka jälkeen ne päätyvät jätteeksi. Jätteisiin kytkeytyy ongelma CO2-päästöistä. Terveysalalla on merkittävä osuus kansallisesta hiilijalanjäljestä, eikä ongelmaan ole kiinnitetty riittävästi huomiota. 

Terveydenhuollon osuus on jopa 5 % kokonaishiilijalanjäljestä OECD-maissa, Kiinassa ja Intiassa, mikä suuruudeltaan vertautuu elintarvikesektoriin ja on suurempi kuin ilmailualan osuus. Health Care Without Harm -järjestön ja kansainvälisen asiantuntijayritys Arupin selvityksen (2019) mukaan Suomen terveydenhuolto on per capita -mittarilla merkittävien ympäristökuormittajien joukossa 43 maan vertailussa. Sairaus- ja sairaalapainotteinen terveydenhuolto rasittaa ilmastoa, sillä alan hiilijalanjäljestä yli 61 % aiheutuu kliinisestä toiminnasta ja lähes 20 % sairaala- ja muista rakennnuksista (NHS 2017): jo yksittäisen leikkaussalin tuottama jätemäärä on tuhansia kiloja vuodessa. Lisäksi lääkejäte on erityinen ympäristörasite. Esimerkiksi kalojen on havaittu jopa vaihtavan sukupuoltaan vesistöön päätyneen estrogeenihormonin vaikutuksesta.

Kiertotalousajattelu ja digitalisaatio ratkaisuna

Kliinisen työn sujuvuus ja vaikuttavuus ovat luonnollisesti niitä tekijöitä jotka painavat eniten toimintamalleja suunniteltaessa, mutta enenevissä määrin terveysalalla tulisi huomioida myös toiminnan ympäristövaikutukset. ​Kiertotalousajattelu ei tarkoita terveysalan päätavoitteen vaarantamista, vaan täysin päinvastoin. Resurssien järkevällä käytöllä saadaan kalliiden laitteiden kapasiteetti riittämään kaikille potilaille, saavutetaan säästöjä sekä vähennetään kuormaa ympäristölle. ​

Digitalisaation ja uusien hoito- sekä palveluinnovaatioiden hyödyntäminen mahdollistaisi sairauksien ennalta ehkäisemisen jo alkaneiden vaivojen hoitamisen asemesta, mikä olisi paitsi positiivinen asia kansanterveyden kannalta, myös keventäisi terveydenhuollon aiheuttamaa ympäristökuormaa.

Nostaaksemme kiertotalouteen liittyvää tietoisuutta, ajattelua ja valmiuksia terveysalan toimijoiden parissa, olisi osallistettava useita organisaatioita (pieniä ja suuria yrityksiä, kuntia, korkeakouluja, järjestöjä), herätettävä keskustelua ja saavutettava päätöksentekijöiden huomio. Konkreettisena ensimmäisenä tekona tulisi luoda aihioita terveysalan kiertotalousekosysteemeistä, joiden avulla voidaan tarjota uskottava tiekartta kohti toimeenpanoa. Lisäksi olisi tärkeää kehittää yhteistyö- ja kannustinmalleja. Esimerkiksi vaikuttavuusperusteiset julkiset hankinnat mahdollistavat sen, että osa terveyspalvelutuottajan korvauksesta on sidottu GHG-päästötavoitteeseen, joka voidaan painottaa saavutetuilla terveystuloksilla.

Terveysalan kiertotalousmallin käytäntöön viemiseksi tarvitaan monialainen verkosto

Jos kyettäisiin sitouttamaan riittävä määrä toimijoita ja varmistamaan rahoitus, voitaisiin käynnistää pysyvä osaamisverkosto terveysalan kiertotalouteen liittyen. Tältä pohjalta olisi mahdollista tuotteistaa alustamalli, joka huomioi terveysalan toiminnalliset piirteet sekä teknisen ympäristön ja kaupallisten toimijoiden vaatimukset. Pysyvä muutos saavutetaan huomiomalla sekä julkisen rahoituksen vipuvaikutus ja toisaalta yritysten kannustinrakenteet.

Huomioiden Suomen vahva pohja muun muassa terveysteknologiassa sekä kiertotalousajattelussa muilla toimialoilla, Suomeen olisi mahdollista kehittää kiinnostava kansainvälinen alan keskittymä. Kuten mm. WHO (Circular economy and health: opportunities and risks 2018) toteaa, uudistamalla toimialaa kiertotalouden suuntaan, voidaan edistää hyvinvointia ja merkittävästi vauhdittaa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. 

Maailmassa ei ole monia terveysalan kiertotalouteen liittyviä osaamiskeskuksia tai -verkostoja: kyseessä olisi siten myös kansainvälisesti ajankohtainen avaus ja mahdollisuus kehittää vientituotteita. Terveysalan kiertotalous on Suomessa toistaiseksi ollut yksittäisten organisaatioiden agendalla, mutta laajempaa keskittymää toimivien käytäntöjen leviämiseksi ja yleisen ymmärryksen parantamiseksi ei ole.

Ira Hanf                                                           
Senior Advisor, kiertotalous                              
Taival Advisory                                                 

Paavo Perttula
Toimitusjohtaja
Gesund Partners


Kirjoitus on julkaistu alun perin 29.9.2020 sekä Taival Advisory:n että Gesund Partnersin blogissa.

PS. Verkkokurssissa RethinkingHealth: The fundamentals of value-based healthcare käsitellään ilmastonmuutoksen vaikutuksia väestöterveyteen. Suora linkki megatrendejä käsittelevään kappaleeseen: https://reaktoreducation.com/en/courses/rethinkinghealth/looking-to-the-future/global-megatrends-shaping-the-future/