Sukellan tässä blogissa elintapasairauksien ennaltaehkäisyn maailmaan vaikuttavuusinvestoimisen keinoin. Tarkastelen minkälaisia terveysvaikutuksia tavoittelevia tulosperusteisia rahoitussopimuksia, eli Health Impact Bondeja (HIB), maailmalta löytyy. Aihe on minulle läheinen, kirjoitan siitä paraikaa gradua Turun kauppakorkeakouluun. Mikäli aihepiiri kiinnostaa, niin suosittelen lukemaan myös kollegani Anssin blogi-tekstit (’Vaikuttavuusinvestoinneilla parempaa väestöterveyttä’ ja ’Sijoittajat mukaan ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia’) vaikuttavuusinvestoimisen perusperiaatteista.

Hyvinvoiva ja terve ihminen on yhteiskunnan tärkein voimavara. Kuitenkin lähes joka toisella suomalaisella on useampia kroonisia sairauksia ja kaksi kolmasosaa on ylipainoisia, joka on yksi keskeinen riskitekijä elintapasairauksille. Sekä epäterveelliset elintavat että itse elintapasairaus vaikuttavat negatiivisesti myös yksilön elämänlaatuun ja täten ennaltaehkäisystä hyötyisi julkisen talouden lisäksi nimenomaan yksilö itse.

Elintapasairauksista aiheutuvat kustannukset ovat jo nyt korkeat ja tulevaisuudessa uhkaavat karata käsistä. Vaikuttavuusinvestoiminen on keino puuttua tilanteeseen tarpeeksi ajoissa ja kääntää kelkkaa parempaan suuntaan. Seuraavaksi käyn läpi, millaisia elintapojen kohentamiseen keskittyviä HIB:jä on toteutettu maailmanlaajuisesti.

Englannissa Newcastleeen sijoittuva ’Ways to Wellness’ on yksi näistä. Ohjelman tavoitteena on lisätä 8500 pitkäaikaissairaan hyvinvointia ja sitä kautta vähentää terveydenhuollon kustannuksia ja parantaa elintapasairauksien itsenäistä hoitoa. ’Ways to Wellness’-ohjelma perustettiin vuonna 2015 Iso-Britannian julkisen terveydenhuollon toimesta. Interventio tarjoaa Newcastlen alueen pitkäaikaissairaille henkilökohtaista tukea terveiden elintapojen rakentamiseen ja henkilökohtaista apua palveluohjaukseen.

Ohjelma rahoitetaan yksityisellä pääomalla. Vaikuttavuussijoittajat ovat sijoittaneet ohjelmaan  yhteensä 1,65 milj. puntaa (1,8 milj. euroa). Ohjelman odotettu säästö terveydenhuollon kustannuksista on 10,8 miljoonaa puntaa (n. 12,6 milj. euroa) ja 13,6 milj. puntaa (n. 15,9 milj. euroa) muista julkisista palveluista. Jos hanke yltää sille asetettuihin vaikuttavuustavoitteisiin, julkinen sektori maksaa enimmillään 8,2 milj. puntaa (9,6 milj. euroa) tulospalkkioita.

Sijoittajien tuotot ovat siis sidottuja vaikuttavuustavoitteisiin, jotka on jaettu kahteen osaan – sekä parantuneeseen elintapasairauksien itsenäiseen hoitoon että vähentyneisiin terveydenhuollon kustannuksiin. Hyvinvointia ja itsenäistä elintapasairauksien hoitoa mitataan erityisesti tätä hanketta varten konseptoidulla Well-being Star-mittarilla. Mittari ottaa huomioon hyvinvoinnin kokonaisvaltaisella tavalla elintavoista työhön ja ihmissuhteisiin. Tähän mennessä potilaiden hyvinvointi on parantunut keskimäärin 3,2 pistettä, mikä on yli puolet tavoitteesta. Julkiset terveydenhuollon kustannukset ovat alentuneet 35% ja kustannussäästöt kahden vuoden aikana ovat olleet yhteensä 2,5 miljoonaa puntaa.

Kanadan ensimmäinen terveydenhuoltoon keskittyvä tulosperusteinen rahoitussopimus (HIB) on nimeltään Activate, ja sen tavoitteena on korkean verenpaineen ennaltaehkäisy. Activate on kolmen vuoden projekti, joka sisältää kuuden kuukauden hyvinvointiohjelman yli 40-vuotiaille, joilla on kohonnut verenpaine. Ohjelmaan kuuluu hyvinvointivalmennusta, ravintoterapeutin tapaamisia, kuntosaliharjoittelua, yhteisöllisiä liikunta- ja kokkauskerhoja sekä digitaalinen alusta, jonka aktiviteetteja osallistujat seuraavat. Ohjelman rahastoon 13 vaikuttavuussijoittajaa sijoittivat yhteensä 3,4 milj. Kanadan dollaria. Jos hankkeen ennaltamääritetyt tavoitteet onnistuvat, Julkinen sektori maksaa enimmillään 4 miljoonaa dollaria (CAD) tulospalkkioita.

Hankkeen vaikuttavuutta mitataan kahdella mittarilla – osallistujien lukumäärän ja verenpaineen kehittymisen kautta ohjelman aikana. Ensimmäiset tulokset ovat lupaavia – ensimmäisen vaiheen osallistujia oli 500 ja yli 90% suoritti ohjelman loppuun saakka. Ensimmäisen vaiheen tavoitteena oli, ettei osallistujien verenpaine nouse entisestään, mutta noin 100 henkilön otoksessa systolinen verenpaine laski keskimäärin 5mmHg. Koska ensimmäinen vaihe oli onnistunut, hanketta laajennettiin kattamaan 4 500 henkilöä Toronton alueella.

Englannissa on käynnissä myös toinen elintapojen parantamiseen liittyvä HIB – Healthier Devonin tarkoituksena on ennaltaehkäistä kakkostyypin diabetesta. Tämä interventio on jokaisen osallistujan osalta on pidempi kuin kaksi edellistä – kahden vuoden pituinen. Ohjelman tarkoitus on tukea pysyvien terveellisten elintapojen syntyä yksilö- ja ryhmätapaamisten kautta, joissa jaetaan tietoa terveellisistä elintavoista ja pyritään vaikuttamaan positiivisesti osallistujien motivaatioon. Ohjelmaa hallinnoivaan rahastoon on sijoitettu 1,05 miljoonaa puntaa. (1,2 milj. euroa).

Vaikuttavuustavoitteet perustuvat sokerihemoglobiinin (HbA1c), painon ja vyötärön ympäryksen mittaamiseen, ja näitä tuloksia otetaan 6, 12 ja 24 kuukauden välein. Healthier Devonista ei ollut tullut väliaikatuloksia tähän mennessä.

Myös Israelissa on käynnistetty  HIB-hanke kakkostyypin diabeteksen ennaltaehkäisyyn korkean riskiryhmän ihmisten keskuudessa. Kyseessä on kahden vuoden interventio, jossa osallistujia motivoidaan kohti terveellisiä elintapoja ravinto- ja liikuntaohjauksen, aktiivisuusrannekkeiden ja mobiiliaplikaation kautta. Näin ohjaajat saavat reaaliaikaista tietoa osallistujan tilanteesta ja voi tarvittaessa puuttua toimintaan nopeasti.

Vaikuttavuustavoitteita mitataan kahdella eri mittarilla. Ensimmäinen kakkostyypin diabetekseen sairastuneiden lukumäärät verrattuna kontrolliryhmään. Toinen on saavutettu terveyden taso verrattuna kontrolliryhmään. Interventiossa on ennalta sovittu takaisinmaksu jokaisen osallistujan osalta, jonka vaikuttavuustavoite täyttyy. Tuloksia ei ole vielä julkaistu.

Ruotsissa Region Stockholm on laskenut liikkeelle kakkostyypin diabeteksen ennaltaehkäisyyn keskittyvän vaikuttavuusjoukkolainan. Tämä on koko maailmassa ensimmäinen tyyppiään ja sen suuruus on 30 miljoonaa Ruotsin kruunua. Joukkolaina on juoksuajaltaan 5 vuotta ja sen tuotto on jaettu nollakuponkikorko-osaan ja muuttuvaan osaan – muuttuva osan tuotto on siis riippuvainen kakkostyypin diabeteksen ennaltaehkäisyn onnistumisesta.

Interventio tavoittaa 925 osallistujaa ja se rakentuu digitaalisesta alustasta sekä osallistujien henkilökohtaisesta suunnitelmasta elintapojen kohentamiseen. Osallistujat saavat myös rahaa hyvinvointipalveluiden hankkimiseen alustan kautta. Vaikuttavuustavoitteet on sidottu osallistujien veren sokeriarvoon ja joukkolainan muuttuvan osan tuotto on tästä mittarista riippuvainen. 

Myös Japanissa on käynnistettiin diabetekseen liittyvä kolmen vuoden HIB-hanke vuonna 2017. Tarkemmin se kohdentuu kuitenkin diabeettisen munuaissairauden ennaltaehkäisyyn niiden ihmisten keskuudessa, jotka kuuluvat korkeaan riskiryhmään ja eivät käytä lääkitystä. Hankkeen tarkoitus on ennaltaehkäistä dialyysihoidon tarvetta, vähentää terveydenhuollon kustannuksia, parantaa elämänlaatua ja vähentää tulomenetyksiä. Tämä 6 kuukauden mittainen ohjelma sisältää sairaanhoitajan antamaa terveysohjausta sekä kasvotusten että puhelimiste. Hanke on osallistujamäärältään pieni, vain 100 henkilöä on mukana.

Vaikuttavuusinvestoiminen on melko tuore ja kasvava sijoitusmuoto. Useat hankkeet ovat vielä pieniä ja kokeilevia pilottihankkeita. Esimerkit maailmalta kuitenkin osoittavat, että vaikuttavuusinvestoimisen keinoin voidaan taklata monia elintapasairauksia ja saada aikaan merkittäviä terveysvaikutuksia. Seuraavaksi saatammekin nähdä käynnistyvän isompia väestötason ennaltaehkäiseviä terveysohjelmia. 

Laura Löytty