Sydän- ja verisuonisairaudet aiheuttavat inhimillisen kärsimyksen lisäksi merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle. Esimerkiksi vuonna 2015 Suomessa sydän- ja verisuonisairauksien sairaanhoidon kustannukset olivat 2,0 miljardia euroa. Se oli 10 % kaikista terveydenhuoltokuluista. Lisäksi sydän- ja verisuonisairauksien epäsuoria kustannuksia aiheutui lähes 900 miljoonaa euroa. Nämä koostuivat mm. kuoleman ja työkyvyttömyyden vuoksi menetetyistä tuloista yhteiskunnalle. Suomessa sydän- ja verisuonisairaudet ovat edelleen suurin kuolinsyy.

Sepelvaltimotautipotilaat hyötyvät interventioista, jotka tukevat heitä elintapamuutoksissa. Interventiot voivat auttaa sepelvaltimotautipotilaita esimerkiksi fyysiseen aktiivisuuteen ja terveelliseen ruokavalioon sitoutumisessa. Elintapamuutosten myötä interventioihin osallistuneiden terveydentilassa tapahtuu usein positiivisia muutoksia mm. painonhallinnan, verenpaineiden ja kolesterolitasojen suhteen. Vaikuttavat interventiot perustuvat yleensä johonkin terveyskäyttäytymistä selittävään teoriaan sekä käyttäytymisen muutostekniikoiden hyödyntämiseen. Interventioissa voidaan hyödyntää erilaista teknologiaa, kuten älypuhelinsovelluksia tai tekstiviestejä. Digitaaliset ominaisuudet mahdollistavat isojenkin potilasryhmien tavoittamisen kustannusvaikuttavasti. Elintapainterventioiden avulla voidaan parantaa sepelvaltimotautipotilaiden terveyttä sekä vähentää kuolleisuutta. Terveelliset elintavat parantavat paitsi potilaiden fyysistä terveyttä myös heidän elämänlaatuaan, joka on sepelvaltimotautia sairastavilla usein keskivertoa heikompi.

Tuoreen selvityksen mukaan Suomessa elintapaohjausta ja -hoitoa ei ole huomioitu ja resursoitu tarpeeksi, vaikka niiden hyödyt sairauksien ennaltaehkäisemisessä ja hoidossa ovat kiistattomat. Myös vaikuttavien elintapaohjaus- ja hoitomenetelmien osaamisessa sekä toimiviksi osoittautuneiden mallien hyödyntämisessä on puutteita. Koska sepelvaltimotauti on edelleen merkittävin kansansairautemme, sen ennaltaehkäisemisen lisäksi täytyy panostaa tehokkaammin myös sekundaaripreventioon eli taudin etenemisen hidastamiseen ja liitännäissairauksien ennaltaehkäisemiseen. Mahdolliset liitännäissairaudet, kuten diabetes, aiheuttavat potilaille lisäkärsimystä ja myös yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia. Pelkästään diabeteksen aiheuttama tuottavuuden lasku on noin 2,6 miljardia euroa vuodessa. 

Koska samat terveelliset elintavat, kuten riittävä fyysinen aktiivisuus, terveellinen ruokavalio, tupakoimattomuus ja kohtuullinen alkoholin käyttö, ovat avainasemassa niin sepelvaltimotaudin kuin muidenkin kroonisten sairauksien ennaltaehkäisemisessä ja hoidossa, elintapainterventioiden avulla on mahdollista vaikuttaa positiivisesti monen kroonisen sairauden ennaltaehkäisemiseen ja hoitoon. 

-Heta

Kirjoittaja Heta Siranko on sairaanhoitaja (ylempi AMK), sairaanhoitaja (AMK) ja Taitava Syöpäsairaanhoitaja EmCaN®. Hänen opinnäytetyönsä ”Elintapainterventioiden vaikutukset terveyskäyttäytymiseen sepelvaltimotaudin hoidossa” valmistui tammikuussa 2021 Metropolia Ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan koulutusyksiköstä. Heta työskentelee Gesund Partnersilla konsulttina.

Opinnäytetyö on luettavissa Theseus-tietokannassa

Lähteitä

Diabetesliitto 2018. Diabetes lukuina 2018:1

THL 2020a. Sydän, ja verisuonitautien kustannukset.

THL 2020b. Valtimosairauksien ja diabeteksen ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen tehostaminen Suomessa.

Tilastokeskus 2017. 1. kuolemansyyt 2017.

Bulpitt, Christopher J. 2005. Secondary Prevention of Coronary Heart Disease in the Elderly. Heart. 91.

Kettunen Raimo 2018. Sepelvaltimotauti. Duodecim Terveyskirjasto 2018.

Kujanpää, Tero 2015. Sepelvaltimotaudin sekundaaripreventio-ohjelmat. Duodecim Käypähoito 2015.

Wilkins, Elizabeth – Wilson, Lauren – Wickramasinghe, Kremlin – Bhatnagar, Prachi – Rayner, Mike – Townsend, Nick 2018. European Cardiovascular Disease Statistics 2017 edition. European Heart Network 2017. 183-186.