Tämä on ensimmäinen blogi kahden blogin sarjassa, jonka toinen osa käsittelee konkreettisemmin hyten roolia soten tavoitteiden saavuttamisessa.

Tulevan sote-uudistuksen tavoitteena on tarjota ihmisille nykyistä yhdenvertaisempia palveluja, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä kustannusten kasvua. Uudistus johtaa merkittäviin ja kompleksisiin systeemitason muutoksiin, joissa eri toimijoiden roolit määritellään uudelleen.

Yksi tärkeimmistä muutosalueista on varsinaisen sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) työn rajapinta: sote- ja maakuntauudistuksen jälkeenkin hyte-työ jää edelleen monilta osin kunnille, järjestöille ja muille toimijoille. Lisäksi kunnille jää merkittävä osa tehtävistä, joilla on suora yhteys hyvinvoinnin lisäämiseen ja sitä kautta asukkaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön. Näitä ovat esimerkiksi koulutus-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut, elinkeino- ja työllisyyspalvelut sekä hyvinvointia tukevan arkiympäristön rakentaminen ja infrastruktuuri. Kyse on merkittävistä voimavaroista sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

Kunnan rooli hyvinvoinnin edistäjänä on merkittävä

Kuntalaisten hyvinvointi on kuntien tärkein tavoite, ja kunnilla tulee jatkossakin olemaan merkittävä rooli kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Vaikeiden sosiaali- ja terveysongelmien ennaltaehkäisyn näkökulmasta esimerkiksi liikuntamahdollisuuksien lisääminen ja terveyttä edistävän ympäristön rakentaminen on tärkeää: päätökset uusien liikuntapaikkojen rakentamisesta ja ylläpidosta on jatkossakin kunnilla. Kaavoitus ja rakentaminen linkittyvät vahvasti kuntalaisten hyvinvointiin terveellisten ja turvallisten rakennusten ja hyvinvointia edistävien ympäristöjen rakentamisen kautta. Ympäristöllä on tutkitusti merkittävä vaikutus fyysiseen ja mielenterveyteen: se mahdollistaa liikkumisen, rauhoittumisen, virkistymisen ja kaikille kuntalaisille avoimet elämykset.

Myös kuntien tuottamille sivistyspalveluilla on tärkeä rooli erityisesti lasten ja nuorten sekä perheiden hyvinvoinnin edistäjänä. Kouluissa ja päivähoidossa voidaan jo aikaisessa vaiheessa tunnistaa lasten ja nuorten kokemia haasteita ja tukea heitä perheineen arjen keskellä. Kulttuuripalveluiden merkitys, esimerkiksi mahdollisuus osallistua musiikkitoimintaan, on huomattu edistävän muun muassa ikääntyneiden elämänlaatua ja alentavan ahdistuneisuutta ja masennusoireita. Elinkeino- ja työllisyyspalvelut puolestaan voivat tehokkaasti estää syrjäytymistä ja lisätä alueiden elinvoimaa, mikä toimii hyvinvoinnin tukipilarina.

Yhteistyön lisääminen vaatii aktiivisia tekoja

Maaliskuussa julkaistussa Kuntaliiton ja Tampereen yliopiston tutkimuksessa (2021) todettiin, että vaikka hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen saralla tehdäänkin jo paljon yhteistyötä, tulee sote-uudistuksessa määriteltävien hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyöhön kiinnittää entistä enemmän huomiota. Yhteistyötä ja rajapintoja tarvitaan, jotta yhteisiä hyvinvointiin tähtääviä tavoitteita voidaan seurata yli organisaatiorajojen ja näin saavuttaa uudistuksen tavoitteita paitsi hyvinvoinnin lisääntymisen, myös kustannussäästöjen osalta.

Eri toimijoiden yhdessä määrittelemät hyvinvointia lisäävät tavoitteet ovat avainasemassa yhteistyön rakentamisessa – ilman niitä, toimenpiteiden vaikuttavuus voi jäädä heikoksi, ja toiminnan skaalautuminen ja juurtuminen vaikeutuu. Toiminnallisen kehittämisen lisäksi sote- ja hyte-toimijoiden tuleekin kehittää kykyä luoda yhteisiä tavoitteita sekä tapoja jakaa organisaatiorajat ylittävän toiminnan hyötyjä ja riskejä. 

Seuraavassa blogitekstissä käsittelemme konkreettisia tapoja, joilla sote- ja hyte-toimijoiden välistä yhteistyötä ja tulevaisuuteen suuntautuvaa muutosta voidaan aktiivisesti edistää jo tänään. Osallistava yhteiskehittäminen ja avoin viestintä voivat synnyttää uudenlaisia, vaikuttavia yhteistyön tapoja, joiden avulla sote- ja hyte-organisaatiot voivat rakentaa hyvinvointia muuttuvassa toimintaympäristössä.

Anna Liuskari