Tämä on toinen osa kahden blogin sarjassa, jonka ensimmäinen osa käsitteli yleisellä tasolla hyten ja soten rajapintaa, kun sote-kokonaisuudesta jatkossa vastannee hyvinvointialueet kuntien asemesta.

Edellisessä blogissa käsittelimme sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) yhteistyön merkitystä sote-uudistuksen tavoitteiden ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä. Hyvinvointi syntyy usein eri toimijoiden rajapinnoilla, yhdessä hyvinvointialueiden, kuntien, järjestöjen ja yritysten tekemässä työssä. 

Sote-uudistus on kompleksinen muutos, jonka osalta kaikkea ei voi vielä tietää. Yhteistyötä kannattaa kuitenkin aktiivisesti tavoitella jo nyt: yhteisten tavoitteiden ja niihin liittyvien haasteiden ja mahdollisuuksien aktiivinen tunnistaminen auttaa varautumaan ja rakentamaan siltaa myös tulevaisuuden muutoksille. 

Yhteiskehittämisellä voidaan luoda yhteisiä tavoitteita, uusia rakenteita ja yhteistyön tapoja

Työkaluja eri organisaatioiden väliseen yhteiseen kehittämiseen on runsaasti ja monet osallistamisen tavat ovatkin sote-toimijoiden keskuudessa jo aktiivisesti käytössä. Esimerkiksi laajoja verkostoja osallistava virtuaalinen yhteiskehittäminen, sidosryhmäkyselyt ja hackathonit ovat erinomaisia keinoja sote- ja hyte-toimijoille yhdessä pohtia: mihin yhteiskunnallisiin ilmiöihin haluamme yhdessä vaikuttaa? Millaisia asiakkaiden arkeen vaikuttavia kytköksiä eri toimijoilla on ja miten eri organisaatioiden tarjoamia palveluita voitaisiin kytkeä yhteen niin, että ne luovat mahdollisimman paljon hyvinvointia?

On tärkeää muistaa, että yhteiskehittämistä ja esimerkiksi hackathoneja voidaan hyödyntää paitsi uudenlaisten palveluiden ja palvelukokonaisuuksien kehittämiseksi, myös rakenteellisten haasteiden ratkaisemiseksi. Yhteiskehittämisen tuotoksena voidaan tunnistaa uudenlaisia toimintamalleja ja ohjaus- ja kannustinrakenteita: esimerkiksi yhteisiin tavoitteisiin tähtäävää vaikuttavuusperusteista palvelutuotantoa voidaan lähteä rakentamaan erilaisia allianssimalleilla tai tulosperusteisilla rahoitussopimuksia (SIB-malli) hyödyntämällä. 

Aktiivisesti yhdessä kehittäminen voi synnyttää myös uusia datan hyödyntämisen tapoja, erityisesti kun asiakas- ja potilastietojärjestelmiä modernisoidaan ja niiden datakyvykkyys otettaan täyteen käyttöön. Lisäksi yhteiskehittäminen auttaa tunnistamaan puuttuvia palasia ja kyvykkyyksiä, joita organisaatiot voivat aktiivisesti kehittää toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset huomioiden. Kyvykkyyksien ei tarvitse rajoittua perinteisiin sote- ja hyte-organisaatioihin: puuttuvat palaset tunnistamalla voidaan rakentaa täysin uudenlaisia kumppanuuksia ja ekosysteemejä esimerkiksi teknologian tai vähittäiskaupan toimialoilla toimivien yritysten kanssa.

Osallistaminen on asiakaskeskeisen kehittämisen kulmakivi

Jotta yhdenvertaisuus ja asiakaslähtöisyys toteutuu, tulee sote- ja hyte-toimijoiden kuulla myös mahdollisimman laajasti sidosryhmiä ja kuntalaisia. Erilaisia digitaalisia työkaluja jopa tuhansien henkilöiden osallistamiseen löytyy jo laajasti, huomioiden myös saavutettavuusdirektiivin vaatimukset. On kuitenkin tärkeää muistaa, että vaikka digitaalisuus onkin merkittävä voimavara avoimen osallistamisen näkökulmasta, on merkittävä joukko ihmisiä ”digisyrjäytyneitä” ja näiden henkilöiden äänellä voi olla merkittävä painoarvo yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta. Esimerkiksi edustuksellisuus ja ’design research’ eli jalkautuminen ympäristöihin voivatkin toimia erinomaisina tapoina lisätä kehittämisen inklusiivisuutta.

Avoin viestintä lisää luottamusta ja tuo kehittämistä lähemmäs asiakasta

Viestinnän voimaa muutosten keskellä ei voi aliarvioida. Erityisesti kompleksissa muutoksissa ja ympäristöissä, kuten sote- ja hyte-toiminnoissa, avoin viestintä tavoitteista, haasteista, mahdollisuuksista ja toimenpiteistä auttaa sekä asiakkaita että sidosryhmiä luottamaan toimijoihin ja heidän kykyynsä edistää hyvinvointia muuttuvassa ympäristössä. Innovatiivinen, osallistava ja systemaattinen viestintä kehittämistoimenpiteistä lisäävät toimijoiden näkyvyyttä asiakkaiden ja sidosryhmien suuntaan ja tuovat uudistumistyötä lähemmäs ruohonjuuritasoa. Kokemukset muun muassa osallistavan budjetoinnin tiimoilta osoittavat, että mitä paremmin asukkaat ymmärtävät päätöksentekijöiden näkökulman ja päätöksiin vaikuttavat taustatekijät, sitä valmiimpia he ovat muutokseen. 

Moninäkökulmainen ajattelu luo uusia mahdollisuuksia

Sote- ja hyte-toimijoiden yhteiset hyvinvointia edistävät tavoitteet, yhdessä kehittäminen ja asiakkaiden osallistaminen luovat pohjaa sote- ja hyte-organisaatioiden tulevaisuuden yhteistyölle, innovaatiokyvykkyydelle ja jatkuvalle kehittymiselle. Kun käsiteltävät haasteet kumpuavat laajemmista yhteiskunnallisista ilmiöistä ja tavoitteena on kansalaisten hyvinvoinnin lisääminen, tukee kaikki yhdessä tehty työ myös sote-uudistuksen tavoitteita – nyt ja tulevaisuudessa.

Anna Liuskari