Ilmiölähtöisen kehittämisen hyödyt ja työkalut ovat jo monille tuttuja julkisten palveluiden kehittämisessä, mutta esimerkeistä ja käytännön kokemuksista puhutaan vähemmän. Haluamme tästä näkökulmasta jakaa oppejamme ja kokemuksiamme ilmiölähtöisestä kehittämisestä Länsi-Uudenmaan alueella.

Länsi-Uusimaa ja Gesund Partners toteuttivat keväällä ja syksyllä 2021 projektin, jossa luotiin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella kaikkia hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen (HYTE) yhteistyökumppaneita palveleva alueellinen HYTE-yhteistyön rakenne. Lisäksi projektissa muodostettiin alueen strategisen suunnittelun työkaluna toimivan alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman runko. Projekti toteutettiin yhteiskehittämisen periaatteita noudattaen ja siihen osallistui yhteensä 32 aktiivista kehittäjää Länsi-Uudenmaan alueen kunnista, järjestöistä ja turvallisuustoimialalta.

Laaja asiantuntijajoukko tuo monipuolista näkemystä kehittämiseen

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue koostuu kymmenestä erikokokoisesta kunnasta, minkä lisäksi alueella on runsaasti terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen parissa työskenteleviä järjestöjä ja muita toimijoita. Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen kenttä on laaja: asukkaiden hyvinvoinnin rakentamiseen vaikuttaa merkittävä joukko erilaisia toimijoita ja palveluita, kuten sivistys-, kulttuuri-, liikunta- ja ympäristöpalvelut.

Yhteisen kehittämisprosessin lähtökohtana olikin Länsi-Uudenmaan alueen toimijoiden laajan osallisuuden mahdollistaminen, eri näkökulmien mukaan ottaminen ja toimijoiden yhteistyön vahvistaminen. Työskentely tapahtui yhteisellä virtuaalialustalla, mikä mahdollisti kaikkien äänen kuulumisen ja tuki myös työpajojen väleissä tapahtuvaa itsenäistä kehittämistä.

Kehittämisen kokonaisuudessa pyrittiin koko kehittämismatkan ajan tarkastelemaan tulevaa yhteistyön rakennetta eri toimijoiden näkökulmasta. Hahmotimme muun muassa alueellisesta HYTE-työstä syntyvää arvoa paitsi asukkaiden, myös eri toimijoiden linssien kautta. Palvelumuotoilun menetelmät herättivät tulevaisuuden vision yhteistyöstä henkiin ja auttoivat rakentamaan tarinaa siitä, miltä yhteistyön halutaan tulevaisuudessa näyttävän.

”Työskentelytapa oli uusi ja innostava ja toivomme pystyvämme jatkamaan moniammatillista työskentelytapaa jatkossa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen HYTE-verkostoissa. Työskentelytapa mahdollisti ajasta ja paikasta riippumattomat osallistumistavat sekä kaikkien äänen kuulumisen”, Länsi-Uudenmaan rakennusuudistushankkeen HYTE-projektipäällikkö Sannariikka Grönfors toteaa.

Ilmiölähtöisyydellä ratkaisuja systeemisiin yhteiskunnan haasteisiin

Hyvinvoinnin haasteet ovat monimutkaisia ja niiden ratkomiseen tarvitaan monipuolista ja siilorajat ylittävää osaamista ja yhteistyötä. Yhteiskuntamme on jatkuvassa muutoksessa, ja erilaiset yhteiskunnalliset kysymykset kytkeytyvät yhä vahvemmin toisiinsa. Laaja-alainen ja eri näkökulmat huomioiva tarkastelu nostikin esille tarpeen tarkastella Länsi-Uudenmaan alueellista HYTE-yhteistyötä nimenomaan ilmiölähtöisesti.

”Ilmiölähtöisyys mahdollistaa kohderyhmien osallistamisen, mikä organisaatiolähtöisyydessä jää helposti huomioitta. Se olisi täysin uusi työtapa, mutta tilanteessa, jossa organisaatiota aloitetaan rakentamaan tyhjästä, on vapaammat kädet luoda täysin uutta, kun vanhaa ei tarvitse ensin purkaa”, Sannariikka kertoo.

Ilmiölähtöisyys soveltuu erityisen hyvin terveyden ja hyvinvoinninedistämisen kaltaisen laajan ja vaikuttavuudeltaan merkittävän toiminnan lähtökohdaksi. Ilmiölähtöisyydellä voidaan pureutua monimutkaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten eriarvoisuuteen ja sen avulla voidaan laaja-alaisesti ja siilorajat ylittäen tarkastella keihin ja mihin kaikkeen ilmiö vaikuttaa ja mitkä toimijat voivat omalta osaltaan olla ratkaisemassa ilmiöön liittyviä haasteita. Kun toimijakenttä on laaja ja käsiteltävät kysymykset monimutkaisia, auttaa ilmiölähtöinen työskentelymalli toimijoita kytkeytymään yhteiseen tavoitteeseen ja näkemään oman paikkansa suuressa kokonaisuudessa. Ilmiölähtöisyys mahdollistaa myös laajan osallisuuden ja kokeilevan työtavan – yhteistyö ja yhteinen toiminnan kulttuuri syntyvät yhdessä kokeilemalla ja jatkuvasti oppimalla.

Ilmiölähtöisyys mahdollistaa laajan osallisuuden ja ketteryyden myös tulevaisuudessa

Sukellus ilmiölähtöiseen kehittämiseen voi mahdollistaa laaja-alaisen ja osallistavan tavan yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen myös tulevaisuudessa. Oppiminen on jatkuvaa ja haastaa ketteryyteen niin ajattelussa kuin toiminnassakin.

”Ilmiölähtöisyyttä tullaan ehdottamaan Länsi-Uudenmaan VATElle ja/tai maakuntavaltuustolle, joka myöhemmin päättää organisoitumisesta”, Sannariikka kertoo.

Innolla seuraamme miten yhdessä kehittämämme ratkaisut lähtevät elämään arjessa ja millaiselta verkostomainen yhteistyö tuleekaan näyttämään tulevaisuudessa.