Huomisen ongelmia ei välttämättä voi ratkoa eilisen työkaluilla. Jos haluamme saada aikaan aitoa vaikuttavuutta, käänteentekeviä palveluja ja innovaatioita, on ne suunniteltava tulevaisuuden tarpeisiin. Tulevaisuus rakennetaan nyt ja tässä tehtävillä valinnoilla. Kysymys kuuluu, teemmekö sen tietoisesti vai tiedostamatta?

Epävarmoina aikoina ennakoinnin harjoittaminen lisääntyy

Kriisitilanteet lisäävät organisaatioiden ennakointihalukkuutta ja tarvetta ymmärtää toimintaympäristön muutosta lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä. Koronapandemian iskiessä monessa organisaatiossa herättiin ennakointiin – miten voimme paremmin varautua tulevaisuuden riskitekijöihin? Juuri nyt monet arvioivat, miten Ukrainan tilanne kehittyy ja millaisia vaikutuksia sillä on tulevaisuudessa. Ennakointi tarjoaa hallinnan tunnetta epävarmuuden keskelle sekä uutta ymmärrystä ja olennaista tulevaisuustietoa päätöksenteon tueksi.

Sote-kentällä hyvinvoinnin tulevaisuutta pohtiessa kriisit korostuvat vahvasti, sillä ne tulevat väistämättä näkymään ihmisten hyvinvoinnissa. Ennakoinnin avulla tuotetaan vaihtoehtoisia skenaarioita kriisien seurauksista ja kustannuksista, jotta osataan varautua korjaaviin toimenpiteisiin. Parhaimmassa tapauksessa ennakointi herättelee näkemään myös mahdollisuuksia ennaltaehkäisevän työn lisäämiseksi sekä toivotumman tulevaisuuden rakentamiseksi.

Ennakoinnin rooli innovaatiojohtamisessa

Ennakointia käytetään strategisen suunnittelun lisäksi erityisesti tuotekehityksen ja innovaatiotoiminnan tukena. Vaikka ennakointi itsessään harvoin tuottaa innovaatioita, se tarjoaa suuntaa ja tukea päätöksentekoon, sekä hallinnan tunnetta ja työkaluja muutoksen hahmottamiseen. Innovaatiojohtamisen kannalta erityisen tärkeää on ennakoinnin syöttämät suunnat, teemat ja visiot, joiden avulla innovaatiotoimintaa voidaan ohjata pitkäjänteisesti ja priorisoida teemoittain tulevaisuuden tarpeisiin. Parhaimmillaan ennakointi onkin organisaation jatkuvaa systemaattista tekemistä, joka syöttää analysoitua tulevaisuustietoa innovaatiotoiminnan tueksi.

Ennakointi haastaa tarkastelemaan tulevaisuuden sijaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja korostaa reaktiivisuuden sijaan proaktiivista otetta tulevaisuuden rakentamisessa. Toivottu tulevaisuus haastaa kehittämään uusia innovaatioita ongelmien juurisyiden ratkomiseksi ja epätoivottujen kehityskulkujen muuttamiseksi. Tulevaisuus voi olla inspiroiva, joskus hieman utopistinenkin – sillä me rakennamme vain sellaisia tulevaisuuksia, joita me uskallamme tavoitella.

Kuinka pidämme katseemme myös toivotuissa tulevaisuuksissa?

Epävarmoina aikoina maailma voi tuntua epäreilulta ja toivottomaltakin. Tästä huolimatta minkään kriisin tai poikkeustilanteen jälkeinen tulevaisuus ei ole ennalta määritelty ja vain tapahdu meille. Me luomme tulevaisuutta yhdessä joka päivä. Vaikeina aikoina tällainen ajattelu vaatii niin yksilöiltä kuin organisaatioilta vahvaa resilienssiä eli kykyä toimia muuttuvissa olosuhteissa ja kohdata häiriöitä ja kriisejä. Lisäksi nyt jos koskaan kaivataan tietoista tulevaisuusajattelua ja -muotoilua.

Ennakointi ei ole pelkästään riskeiltä suojatumista vaan tulevaisuuden rakentamista. Millaiset teemat me valitsemme, kenelle me palveluita suunnittelemme ja millaisiin innovaatioihin me tähtäämme?

Vuonna 2023 toimintansa aloittavat hyvinvointialueet suunnittelevat parhaillaan toimintojaan ja laativat strategioitaan. Millaisia tulevaisuuksia alueet näkevät ja kuinka toimintaympäristön muutoksiin on varauduttu nyt tehtävissä valinnoissa? Ennakointi ja innovaatiotoiminta ovat keskeisiä elementtejä tulevaisuudenkestävyyden varmistamiseksi. Me Gesund Partnersilla haluamme mielellämme olla hyvinvointialueiden kumppanina edellä mainituissa teemoissa. Me voimme tarjota tukea niin sopivien ennakoinnin menetelmien kuin esimerkiksi skenaarioiden laadinnassa sekä alueen toimijoiden jaetun tulevaisuusymmärryksen vahvistamisessa.

Noora Kupari
Gesund Partners

Kuva: Unsplash.com