Edellisessä blogissa esittelimme Gesund Wayksi kutsumamme vaikuttavan kehittämisen viitekehyksen. Kuten blogissa totesimme, tulevaisuuskyvykkyys on keskeinen osa vaikuttavaa kehittämistyötä. Jotta uudistamis- ja kehittämistyö kestää myös toimintaympäristön muutosta, olemme integroineet tulevaisuustyön keskeiseksi osaksi kaikkea kehittämistä.

Seuraavaksi esittelemme projekteja, joissa olemme pyrkineet huomista hahmottaen vahvistamaan kumppaneidemme kykyä tavoitteissaan onnistumiseksi – tulevaisuutta kestävällä tavalla.

Ensimmäinen esimerkkimme esittelee yhteistyötämme Y-Säätiön kanssa, johtoryhmälle pidetyn ennakointityöpajan muodossa. Tavoitteenamme oli esittää näkökulmia ja konkreettisia työkaluja ennakointityöhön, mikä yksittäisen täsmäiskun sijaan varmistaisi jatkuvuutta tulevaisuuden hahmottamiseen:

Y-Säätiö haluaa olla asunnottomuuden poistamisen suunnannäyttäjä tulevaisuudessakin. Organisaatiossa on tunnistettu ennakoinnin tarve mission toteuttamiseksi epävakaassa toimintaympäristössä. Autoimme Y-Säätiön alkuun omalle ennakoinnin prosessilleen fasilitoimalla johtoryhmän tulevaisuustyöpajan. Työpajan tavoitteena oli avartaa johtoryhmän ajattelua kohti tulevaisuustyöskentelyä mahdollisia tulevaisuuskuvia ja villejä kortteja hyödyntäen. Rakensimme työskentelyn vahvasti U-teorialle, jonka periaatteena on johtaa tulevaisuudesta käsin samalla, kun rakennetaan tulevaisuutta nykyisyydestä. Y-Säätiö sai työpajasta inspiraatiota sekä uusia työkaluja ja näkökulmia tulevaan ennakointiprosessiinsa.

Sitten syvennymme kansalliseen kontekstiin ja kestävän kasvun agendaan, jonka tiimoilta taloudellinen kasvu esitetään välineenä yhteiskunnallisten päämäärien saavuttamiseen. Työ- ja elinkeinoministeriötä lainaten, ”kestävä kasvu on Suomen hyvinvoinnin edellytys”. Digitalisaation ja ikääntyvän väestön kaltaisten muutosvoimien voidaan ennakoida ravistelevan sote-alan toimintaympäristöä tulevaisuudessa, vieläpä kansallista reformiakin suuremmin. Kysymys kuuluukin, miten sote-alaa koskettava kestävä kasvu varmistetaan nyt sekä huomenna? Projektissamme Lääketeollisuus ry:n kanssa kannustimme Suomessa toimivia life science -alan toimijoita missiolähtöisen innovoinnin suunnannäyttäjiksi, uuden kestävän kasvun ja laajalti jaetun arvon luomiseksi:

Suomen huomisen kilpailukyky rakennetaan tänään perustuen niihin vahvuuksiin, joita meillä on ja joiden edelleen kehittämiseen olemme sitoutuneita. Life science –alueella Suomella on vahvuuksia, joiden merkitys on globaalisti kasvussa. Esimerkiksi kattava digitaalinen terveystieto pitkinä aikasarjoina sekä sitä täydentävät biopankit, voivat tuoda Suomeen merkittäviä uusia terveysalan investointeja. Myös Life science –alueen vaativa tuotanto sijoittuu tyypillisesti sinne, missä myös TKI-toimintaa tehdään. Suomen uraauurtava Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia vuodelta 2014 on päivityksineen palvellut alan kehitystä näihin asti, mutta seuraavalle hallituskaudelle tarvitaan uudistettu strategia, jonka ehdotimme perustuvan missiolähtöiseen ajatteluun; eli ohjataan alan toimijoiden panoksia sinne, missä on suurin tarve tai potentiaali myös väestön terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Haluaisitko tietää projektista lisää? Varsinainen projektiraportti ”Suuntaviivoja Suomelle: Kestävää kasvua Life science –alalta” (PDF) löytyy täältä, minkä lisäksi voit tutustua projektitiimimme edustajien blogiin.

Moderni strategia katsoo myös tulevaan. Vaikka tulevaisuuskuvien ja skenaarioiden skannaaminen on tärkeää, niin perustan tulevaisuuden rakentamiselle antavat kuitenkin arvot – nuo peruspilarit kaikelle tekemiselle. Osana strategiaprosessia pääsimmekin toteuttamaan henkilöstön arvokyselyn eräälle Suomen suurimmista hyvinvointialueista:

Organisaation yhdessä henkilöstön kanssa muodostamat arvot ja niiden pohjalle rakentuva ydintehtävä tukevat uuden hyvinvointialueen käynnistymistä ja yhteisen toimintakulttuurin rakentumista. Yhdessä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kanssa toteutimme henkilöstön arvokyselyn osana strategiatyötä, jonka tavoitteena oli ymmärtää ja kuulla Vantaan ja Keravan tulevan hyvinvointialueen henkilöstöä tulevan organisaation arvoihin ja perustehtävään liittyen. Työskentely toteutettiin avoimena verkkokyselynä, johon vastasi yli 650 henkilöstön edustajaa. Kyselyn pohjalta luotiin visuaalinen raportti, jossa kuvattiin henkilöstön keskeisimmiksi nostamat arvot, niiden näkyminen arjen työssä sekä henkilöstön näkökulmia hyvinvointialueen perustehtävään liittyen.

Toivottavasti esittämämme esimerkit raottivat tulevaisuuskyvykkyyden luonnetta. Kyse ei ole vain esimerkiksi signaalien aistimisesta, vaan yleisestä tulevaisuusorientaatiosta. Tämä tarkoittaa pyrkimystä tulevaisuuttakin kestäviin valintoihin osana kehittämistyötä tässä ja nyt. Aiheesta lisää myöhemmissä blogeissa – jos kuitenkin kiinnostus tulevaisuuskyvykkyyteen heräsi, olethan meihin yhteydessä matalalla kynnyksellä!