Yhteiskunnallisia haasteita ratkaistaessa eri toimijoiden välinen yhteistyö on käytännössä välttämätöntä. Yleensä yhteistyön tulee loikkia sekä sektori- että hallintorajojen yli. Tällaisessa kontekstissa eräs keskeinen lähtökohta on myös miettiä yhteiskehittämisen tavat ja menetelmät erilaiset osallistujat huomioiden. Eräs yhteiskehittämiselle keskeinen käsite on jaettu arvo.

Jaettu arvon käsite rakentaa yhteyden yhteiskunnan ja väestön tarpeiden sekä organisaation oman menestyksen välille. Jaettuun arvonluontiin keskittyvä organisaatio rakentaa omaa kilpailukykyään yhteiskunnan kestävän kehityksen varmistamisen kautta eli esimerkiksi pyrkien ratkaisemaan yhteiskunnallisia haasteita, eikä pelkästään minimoimaan aiheutettavia vahinkoja. Jaetun arvon orientaatio avaa toimijoiden tarkasteluhorisontteja niin aikajänteen kuin toiminnan laajuudenkin osalta. Avarakatseisempi kehittäminen mahdollistaakin aivan uuden arvon luomista ja aiempaa kokonaisvaltaisempia, merkityksellisempiä ratkaisujakin.

Jaetun arvon muodostuminen edellyttää kuitenkin yhteistä näkemystä ja näkemyksellistä toimintaa. Ja muodostuakseen näkemyksellisyyttä, sitä tulee ruokkia monipuolisella tiedolla. Tieto ja sen tarjoaminen voi myös olla käyttäjälähtöistä. Uskomme, että jos tavoitteena on mahdollistaa ja kannustaa uuteen toimintaan, lukija-/käyttäjälähtöisesti paketoitu, jäsennelty ja visualisoitu tieto on vaikuttavinta. Siten olemme päätyneet hyödyntämään laajalti osallistavia prosesseja useiden selvitysten, raporttien sekä oppaiden laadinnassa. Tämä on varmistanut käyttäjäymmärryksen muodostamista, tiedon joukkoistamista sekä yhteisen ymmärryksen kirkastumista. Voitaneen siis sanoa, että päämäärän lisäksi tärkeää on myös yhdessä kuljettu matka. Tähän liittyen alla on esimerkki siitä, miten olimme mukana toteuttamassa käytännönläheisesti muotoiltua opasta:

Gesund Partners selvitti Business Tampereelle digitaalisen terveys- ja hyvinvointitiedon käytön mahdollisuuksia yritysten TKI-toiminnassa. Projektissa tuotettiin käyttäjä- ja käytännönläheisesti muotoiltu opas yrityksille sekä listaus keskeisistä terveys- ja hyvinvointidatan tietolähteistä. Projektissa hyödynnettiin palvelumuotoilun menetelmiä: kokemuksia hyvinvointi- ja terveysdatan hyödyntämisestä yritysten TKI-toiminnassa kartoitettiin avoimella kyselyllä ja saatua tietoa syvennettiin asiantuntijahaastatteluilla sekä asiantuntijatyöpajassa. Oppaaseen koottiin myös käytännön case-esimerkkejä hyvinvointi- ja terveysdatan hyödyntämisestä liiketoiminnassa.
Voit tutustua projektiin lisää täältä

Osallistuminen myös sitouttaa. Sitouttaminen tapahtuu pariakin reittiä: toinen on luontaisesti omistajuuden kokemus tuotetusta sisällöstä, jossa itsellä on ollut jonkinlainen rooli. Toinen on jaettu ymmärrys, joka muodostuu vuorovaikutuksen ja yhteisen työstämisen kautta. Liian harvoin muistetaan, että etenkin moniammatillisessa kontekstissa eri termeillä voi olla hyvinkin erilaisia merkityksiä eri toimijoille. Lisäksi asiantuntijoilla on taipumus käyttää kieltä, jota voi olla ulkopuolisen haastava ymmärtää. Senkin vuoksi riittävä määrä yhteistä vuoropuhelua auttaa toimijoita ymmärtämään toistensa intressejä ja motiiveja, mitkä ovat perusta luottamuksen ja siten kollektiivisen toiminnan muodostumiselle. Tähän liittyen alla on esitelty esimerkki siitä, miten olimme mukana kasvustrategian tiekartan päivittämisessä:

Gesund Partners vastasi kolmen eri ministeriön (TEM, STM ja OKM) vastuulla olevan Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian tiekartan päivittämisestä vuosille 2020–2023. Tavoitteena oli tehdä tiekartta, joka rakentuu Suomen vahvuuksille ja huomioi toimintaympäristön muutokset, mutta myös sitouttaa laajan toimiajoukon terveysalan päämäärätietoiseen kehittämiseen ja sektorirajat ylittävään yhteistyöhön. Tavoitteen vuoksi päivitysprosessiin sisältyi sidosryhmien systemaattinen osallistaminen eri keinoin: toteutimme asiantuntijahaastatteluja, virtuaalisia ja alueellisia työpajoja sekä ajasta ja paikasta riippumatonta kommentointia muun muassa tiekartan sisältöluonnokseen. Kaiken kaikkiaan prosessiin osallistui useampi sata terveysalan asiantuntijaa laajalti eri sidosryhmistä ja sektoreilta.
Voit tutustua projektiin lisää täältä

Eräs kiitos, jonka saimme usealta edellä kuvatun tiekartan päivitysprosessiin osallistuneelta, liittyi ajasta ja paikastakin riippumattomaan mahdollisuuteen osallistua. Kasvustrategian kontekstissa keskeinen sidosryhmäjoukko on muun muassa yritykset ja yrityspäättäjät. Kun tarjosimme mahdollisuutta osallistua juuri silloin ja sieltä, kun jokaiselle sopi, saimme mukaan monia sellaisia osallistujia, jotka eivät aikataulusyistä tai etäisyyksien vuoksi olisi voineet osallistua tarjolla olleisiin sidosryhmätyöpajoihin.

Parhaimmillaan yhteiskehittämisessä ja sen suunnittelussa huomioidaankin ne loppukäyttäjät, joille vaikkapa uutta palvelukokonaisuutta yhdessä muotoillaan, mutta myös muut työpajoihin ja kehittämiseen osallistuvat henkilöt keskeisistä sidosryhmistä. Hyödyntämällä erilaisia osallistumisen tapoja varmistetaan laajalti erilaisten näkökulmien huomioiminen. Näin varmistetaan kehitettävän ilmiön tiimoilta kaikkien relevanttien toimijoiden laaja osallistuminen ja sitä kautta edellytykset jaetun arvon muodostumiselle.

Kattavampi käsitys toimijakentän lähtökohdista ja näkökulmista edistää myös kehitettävän toimintamallin tai palvelun toteutettavuutta. Se jos jokin on myös oleellinen vaikuttavuustekijä, sillä ”vain käyttöönotettu innovaatio voi vaikuttaa”!