Etenevä digitalisaatio ei kosketa pelkästään sote-palveluita, vaan tulee huomioida myös hyvinvointia ja terveyttä edistävässä toiminnassa (HYTE). Systemaattisella HYTE-tietopohjan johtamisella voidaan kunnissa ja hyvinvointialueilla ottaa loikka myös entistä tarvelähtöisemmän sekä siten myös vaikuttavamman HYTE-palveluportfolion rakentamisessa. Tässä kaksiosaisessa blogissa Gesund Partnersin innovaatiojohtaja sekä ihmislähtöisten data- ja tekoälyratkaisujen syväosaaja Jarkko Malviniemi avaa ajatuksiaan tiedolla johdetusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Ensimmäinen blogi keskittyy potentiaalin tunnistamiseen, jota seuraa tarkempia ratkaisuehdotuksia käsittelevä jatko-osa.

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä velvoittaa hyvinvointialueen 7§ (Finlex) edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. Hyvinvointialueella on ensisijainen vastuu asukkaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä siltä osin, kuin tämä tehtävä kytkeytyy hyvinvointialueen muihin lakisääteisiin tehtäviin.

HYTE-työn kehittämistä on ohjannut enenemissä määrin myös lisääntyvä tieto. Tiedon sisältö on voinut olla laadullista tai määrällistä, rekisteri-, mittaus- tai kyselytietoa. HYTE-työhön liittyvä sähköinen hyvinvointikertomus on laaja vuositasoinen, peräpeiliin katsova tietosisältö, jolla ymmärrystä jaetaan kuntatoimikentän eri osapuolien kesken. Digitalisaation eteneminen haastaa ajattelemaan myös HYTE-toiminnassa uusin tavoin ja miettimään, voisiko tietopohjaa vankistaa entisestään ja siten ottaa askeleita yhä tietoperusteisempaan HYTE-toiminnan ohjaukseen?

HYTE-panostukset tulee nähdä investointeina – siksi niitä tulisi myös johtaa tiedolla kohti hyvinvointitavoitteita

“Parempaa tietopohjaa tarvitaan sekä asiakasymmärryksen parantamiseksi että toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin, joiden perusteella investointeja tulisi tehdä”

Sote-uudistuksen myötä uudelleen organisoituva HYTE-työ hyötyisi erityisesti alueellisella tasolla tehokkaammista tavoista hyödyntää toiminnasta kertyvää tietoa. Oleellisesti HYTE-toimintaa ei saa nähdä sote-palveluiden järjestämisestä irrallisena osana, vaan nimenomaan vaikuttavuuden vipuna eli keinona ehkäistä kustannusten kasvua ja sote-palvelutarpeita. Tätä ei kuitenkaan tapahdu, ilman kurinalaista otetta HYTE-panostuksiin. Tämä on erityisen tärkeää, huomioiden HYTE-budjettien rajallisuus.

Asukaskeskeinen lähestyminen, jossa tunnistetaan ja arvioidaan toimenpiteiden vaikutuksia, auttaa levittämään toimivia ja tavoiteltuja tuloksia tuottavia käytänteitä. Näin HYTE-toiminnan relevanssi kasvaa sekä kunnille että hyvinvointialueille. Osana arvonluonnin ja vaikuttavuuden varmistamista tarvitaan priorisointia: pienten HYTE-resurssien levittäminen ”tasaisesti kaikkialle” ei todennäköisesti tuota yhtä suurta vaikuttavuutta, kuin selkeästi priorisoitujen haasteiden ehkäiseminen tavoitteellisella toiminnalla. Fiksu ja hallittu, negatiivisia ulkoisvaikutuksia ehkäisevä resursointi vaatii myös ennakointia, minkä laatu ja tarkkuus puolestaan paranee tietoa aktiivisesti keräämällä ja hyödyntämällä.

Kurinalaisuus on hyve, jota ei tule välttää myöskään HYTE-resurssien kehittämisessä

Tiedolla johdettu HYTE-palveluportfolio sekä siihen liittyvät tietonäkymät auttaisivat kuntia ja hyvinvointialueita ymmärtämään, miten verkostomaisesti ja yli sektori- ja hallintorajojen toteutettu palvelutarjonta vastaa väestön tarpeisiin, kuinka paljon eri palveluita käytetään ja millaista hyötyä palvelut tuottavat sekä esimerkiksi millaisina palvelut koetaan. Se ei veisi pohjaa yli ajan kulkevilta vuositason laajoilta valtakunnallisilta kyselyiltä tai edes paikalliselta tutkimukselta – päinvastoin, mallissa tulisi hyödyntää kaikkea kerättävää tietoa ja pikemminkin pyrkiä täydentämään tietopohjaa niillä tiedoilla, joita tavoitteellinen ja vaikuttavuuteen pyrkivä palveluportfolion johtaminen edellyttää. Tämä on myös sen kaltaista tekemistä, jossa yhteistyötä esimerkiksi yhteistoiminta-aluetasolla [SJ1] ja erityisesti kuntien kanssa tulisi harkita. Oleellista on myös riittävät seurannan jänteet: hyvinvoinnin kaltaisissa monimutkaisissa ilmiöissä työ kantaa hedelmää usein vasta vuosien johdonmukaisen työn kautta.

Seuraavassa blogissa avaan tarkemmin ajatuksiani keinoista, joilla HYTE-toiminnan tiedolla johtamista voisi edistää varmistaen, että ennaltaehkäisevän toiminnan rajalliset eurot käytetään vaikuttavasti ja siten myös eniten arvoa luoden niin väestölle kuin yhteiskunnallekin.

Jarkko Malviniemi

Gesund Partnersin innovaatiojohtaja

Kuva: Unsplash.com