Terveydenhuollon osaajapulan keskellä tarvitsemme uusia innovatiivisia ratkaisuja muun muassa päivystyksiin kohdistuvan paineen keventämiseen. Digitalisaation potentiaali on toistuvasti esillä niin poliitikkojen kuin alan päätöksentekijöidenkin puheissa. Tässä blogissa nostan keskusteluun terveydenhuollon itsepalvelukioskit, joita on maailmalla hyödynnetty menestyksekkäästi sekä palveluiden saatavuuden parantamiseen että muun muassa päivystystoiminnan tehostamiseen. Mitä ovat terveydenhuollon itsepalvelukioskit? Terveydenhuollossa hyödynnettävät itsepalvelukioskit (engl. self-check-in kiosks, medical…
Terveydenhuollon osaajapulan keskellä tarvitsemme uusia innovatiivisia ratkaisuja muun muassa päivystyksiin kohdistuvan paineen keventämiseen. Digitalisaation potentiaali on toistuvasti esillä niin poliitikkojen kuin alan päätöksentekijöidenkin puheissa. Tässä blogissa nostan keskusteluun terveydenhuollon itsepalvelukioskit, joita on maailmalla hyödynnetty menestyksekkäästi sekä palveluiden saatavuuden parantamiseen että muun muassa päivystystoiminnan tehostamiseen.
Mitä ovat terveydenhuollon itsepalvelukioskit?
Terveydenhuollossa hyödynnettävät itsepalvelukioskit (engl. self-check-in kiosks, medical / healthcare kiosks) ovat yleisesti ottaen teknologiaa hyödyntäviä, suunniteltuun käyttötarkoitukseen sovellettuja, pääosin terveydenhuollossa potilaiden itsenäisesti käyttämiä kioskeja. Eri puolilla maailmaa käytössä olevilla kioskeilla asiakkaat voivat tyypillisesti varata aikoja, päivittää henkilötietojaan ja käsitellä terveystietojansa.
Edistyneemmät ja yksityisen tilan tarjoavat terveyskioskit – jotka siis muistuttavat paljon menneisyydestä tuttuja puhelinkioskeja tai toimistojen puhelinkoppeja – tarjoavat käyttäjilleen mahdollisuuden erilaisten oireiden tarkistamiseen ja arviointiin, etävastaanottoon hoitajan tai lääkärin kanssa sekä pääsyn jopa muihin terveydenhuollon tyypillisimpiin ja yksinkertaisiin toimenpiteisiin (mm. verenpaineen ja kuumeen mittaus, happisaturaatio, keuhkoäänien kuuntelu).
Mahdollinen osaratkaisu sote-ammattilaisten työnkuormituksen keventämiseksi
Suomessa on valtava hoitajapula. Tämän takia myös työnkuormitus on vuosien saatossa kasvanut merkittävästi. Tilanteen korjaamiseksi kannustaisin hyvinvointialueita selvittämään, miten tätä kuormaa voitaisiin keventää esimerkiksi itsepalvelukioskeja hyödyntävien toimintamallien avulla. On nimittäin selvää, että teknologia ei yksinään ole mikään ihmeitä tekevä ”hopealuoti”, vaan se avaa mahdollisuuksia uusiin toiminnan tapoihin.
Kansainvälisesti löytyy jo varsin lupaavia tuloksia siitä, miten itsepalvelukioskin tapaisia olemassa olevia teknologisia ratkaisuja hyödyntäen työn kuormitusta voidaan keventää, asiakas-/potilaskokemuksen heikentymättä:
- Etänä toimivat triage-kioskit vähensivät päivystyskäyntejä 11 % (Yhdysvallat)
- Potilaiden ensitunnistukseen kuluva aika väheni huomattavasti self-check-in päivystyskioskien johdosta: self-check-in kioskia käyttävillä ensitunnistusaika oli 1.4 minuuttia (95 % lv. 1.0–2.08) ja muilla 9 minuuttia (95 % lv. 5–18) (Kanada)
- Digitaalista terveyskioskia hyödynnettiin hoidontarpeen arvioinnissa, nopeuttamaan virtsatietulehduksista kärsivien naisten hoitoa akuuttihoidossa. Keskimääräinen aika, joka kului kioskissa asioimiseen ja hoidon vastaanottamiseen oli 20–30 minuuttia tyypillisen 2–3 tunnin odottelun sijasta lääkärin vastaanotolle. (Yhdysvallat)
Nämä muutamat esimerkit osoittavat, että näistä itsepalvelukioskien mahdollistamista toimintamalleista voisi olla pikaistakin helpotusta ammattilaisten sekä potilaiden arkeen. Toisaalta on mahdollista visioida myös aivan uudenlaisia palveluverkkokokonaisuuksia, joissa tällaisia ketterästi sijoitettavia täsmäpisteitä voitaisiin hyödyntää vaikkapa kirjastojen kaltaisten julkisten tilojen aulatiloissa – näin itseasiassa maailmalla jo tehdään, toimijoiden pyrkiessä tuomaan palveluita mahdollisimman lähelle ihmisiä ja matalla kynnyksellä. Mutta ymmärtäen hyvinvointialueiden tämänhetkiset lähtökohdat, kannattanee edetä pragmaattisesti ja nopeista hyödyistä aloittaen.
Tartutaan potentiaaliin pragmaattisin askelein
Kuten edellä kuvasin, itsepalvelukioskien mahdollistamissa toimintamalleissa on huomattavasti hyödyntämätöntä potentiaalia – niin lyhyellä kuin pidemmällä aikavälillä. Oikein implementoituna, eli palvelutuotannon sekä potilaiden tarpeet huomioiden, itsepalvelukioski voi olla kustannusvaikuttava vaihtoehto palveluissa asioimiseen – tai täydentävänä osana sitä. Tässä onnistuminen vaatii luonnollisesti tarkempaa, paikalliskontekstin ymmärtävää analyysiä.
Gesund Partnersin tiimillä on sote-toiminnan ymmärryksen ohella kattava kokemus etähoidon/-palvelun pioneerikonseptien kehittämisestä ja esimerkiksi itsepalvelukioskien kehityksen seuraamisesta jo kymmenen vuoden ajalta. Jos aihepiiri kiinnostaa laajemmin, niin olethan rohkeasti yhteydessä – vaihdamme mielellämme ajatuksia!
Waltteri Lemola
Kuva: Unsplash.com