Suomessa on keskusteltu muutamia vuosikymmeniä siitä, miten pääosin julkisesti rahoitetusta tutkimuksesta jalostuisi julkaisujen lisäksi kasvua ja elinvoimaa lisääviä innovatiivisia ratkaisuja. Tässä blogissa tuon esiin erilaisen kulman tutkimukseen liittyvästä taloudellisesta potentiaalista: väestöterveyteen ja sairauksien ennaltaehkäisemiseen liittyvät hyödyt. Taloudellisilla mittareilla kyse on miljardiluokan haasteesta ja mahdollisuudesta ikääntyvän väestön palvelutarpeessa. Kaikille meille tärkeää elämänlaatua olisi tarjolla roppakaupalla tavoiteltavien säästöjen sivutuotteena.
Tavoitellun vaikuttavuuden tuottamisessa apuna modernit teknologiat ja asiakaslähtöinen palvelumuotoilu
Muistiterveys ja erityisesti sen heikkeneminen ovat ikääntyvän Suomen monumentaalisen suuria yhteiskunnallisia kysymyksiä, joihin yhteiskunnallamme tai vuoden alussa aloittaneilla hyvinvointialueilla ei ole valmiita vastauksia. Hoito- ja hoivatyön osaajapulan voidaan ennakoida syvenevän entisestään, kun hoidettavien määrä kasvaa.
Jos jo nyt on nähtävissä, että resurssimme eivät riitä vastaamaan palvelutarpeen kasvuun, voimmeko siirtyä terveyden ’alajuoksulta’ kohti ’ylävirtaa’ ja vaikuttaa muistisairauksien taustalla oleviin juurisyihin? Kyllä voimme. Ja näyttöön perustuen, kiitos suomalaisen uraauurtavan tutkimuksen [FINGER]: ”Tutkimuksen päätuloksena oli, että muisti- ja tiedonkäsittelytoimintojen heikentyminen oli vähäisempää elintapaohjausryhmässä kahden vuoden jälkeen. Ero näkyi kaikissa tutkituissa osa-alueissa: toiminnanohjauksessa, prosessointinopeudessa sekä vaativissa muistitehtävissä.” [1]
FINGER-tutkimuksen aihepiirissään mullistavien tulosten siirtäminen osaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen käytäntöjä on ison potentiaalin mahdollisuus sekä ikääntyvien suomalaisten että sote-palvelujärjestelmän kestävyyden kannalta. Tutkimusasetelmat eivät yleensä ole sellaisenaan siirrettävissä arkielämän olosuhteisiin, mutta tutkitun vaikuttavuuden aikaansaaminen useimmiten on.
FINGERin tuottama uusi ymmärrys tarjoaa realistisen lähtökohdan, jota soveltaen voisimme onnistua tavoitellun vaikuttavuuden tuottamisessa hyvinvointialueiden arjessa. Kuten FINGER osoittaa, tuloksellisuus kuitenkin edellyttää yksittäisten osaratkaisujen sijaan tarkoin mietittyä ja kokeiltua kokonaisuutta – arkkitehtuurisempaa innovointia. Tutkimuksen antaman raamituksen pohjalta voimme myös jalostaa toimintamallia entisestään, esimerkiksi moderneja teknologioita ja käyttäjälähtöistä palvelumuotoilua hyödyntäen. Tähän työhön olemme nyt kumppaneidemme kanssa tarttuneet.
Sitra osarahoittaa datalähtöisen ja vaikuttavuusperusteisen ekosysteemin kehitystä muistisairauksien ehkäisemiseksi
Olemme ottaneet ensiaskeleen tiellämme jalostaa suomalaisesta interventiotutkimuksesta lisää elinvoimaa ja hyvinvointia. Gesund Partners on mukana Kuopio Healthin kokoamassa ja Sitran osarahoittamassa hankkeessa, jossa on tavoitteena suunnitella reilun datatalouden periaatteita noudattava [2] ja vaikuttavuusperusteinen ekosysteemirakenne muistisairauksien ehkäisemiseksi. Meidän roolimme on mallintaa ekosysteemin rooleja, vastuita, hallintamallia sekä hyötytavoitteita siten, että etupainotteisen ja ehkäisevän toiminnan rahoittamiseksi voitaisiin hyödyntää myös vaikuttavuusinvestointeja.
Hanketyötä tehdään usean toimijan yhteistyönä. Gesund Partnersin, Kuopio Healthin sekä Sitran lisäksi mukana on Itä-Suomen yliopisto, joka on sekä muistisairauksien että vaikuttavuuden tutkimuksen edelläkävijä. Ekosysteemiyrityksinä hankkeessa ovat mukana Esior ja Wellpro Impact Solutions, tuomassa työhön omaa asiantuntemustaan.
Myös Pohjois-Savon hyvinvointialue on mukana kehitystyössä ja alustavasti kiinnostunut myös pilotoimaan uutta toimintamallia. Mikä olisikaan luontevampaa TKI-toimintaa hyvinvointialueelle kuin huippututkimukseen perustuva ja vaikuttava ennaltaehkäisy muistisairauksien kasvavan tautitaakan hallintaan?
Lähteet
[1] FINGER-tutkimuksen tuloksia – THL
Kuva: Unsplash.com