Valtioneuvoston selvitys ylivelkaantumisen kehityksestä antaa näkökulmaa siihen, että ylivelkaantumisen hillitseminen ei ole tärkeää vain kuluttajan näkökulmasta, vaan sillä voi olla laajempiakin yhteiskunnallisia kerrannaisvaikutuksia. 1.8.2023 tulee voimaan lakimuutos, joka velvoittaa hyvinvointialueita tarjoamaan sosiaalisen luototuksen palvelua erityisesti pienituloisille ja vähävaraisille, millä olisi mahdollista vaikuttaa muun muassa ylivelkaantumisen estämiseen. Tästä aiheesta konsulttimme Darja Urvas kertoo seuraavaksi tarkemmin.

Pienituloisuus ja ylivelkaantuminen tilastojen valossa

Vuonna 2021 pienituloisia oli 13,2 % asuntoväestöstä. Pienituloisissa kotitalouksissa asui alle 18-vuotiaita lapsia yhteensä 121 800 ja luku oli korkeampi edelliseen vuoteen verrattuna. Pienituloisia kotitalouksia on Suomessa siis melko paljon ja yllättävät menot muun muassa pyykinpesukoneen hajoaminen voi aiheuttaa perheessä taloudellisen kriisin ja altistaa velkaantumiselle. Vähävaraisuus onkin ylivelkaantumisen tunnistettu riskitekijä ja vähävaraiset ovat ylivelkaantumisen suhteen erityisen haavoittuvassa asemassa.

Ylivelkaantuminen on myös huolestuttavasti kasvussa. Jos tarkastellaan esimerkiksi maksuhäiriömerkintöjä, vuonna 2012 maksuhäiriön saaneita henkilöitä oli 346 000, kun taas vuonna 2021 määrä oli 389 300. Uusia henkilöihin kohdistuvia maksuhäiriömerkintöjä oli 1,47 miljoonaa vuonna 2012, kun taas 2021 määrä oli jo 1,73 miljoonaa. Ylivelkaantuneiden määrä on siis kasvanut vuosi vuodelta. Ihmisten hetkittäiset taloudelliset kriisit muun muassa pyykinpesukoneen hajoamisen muodossa voivat olla alkusysäys ylivelkaantumiselle. Pienituloisena vaihtoehdot lainansaantiin ovat rajatut, minkä vuoksi moni turvautuu pikaluottoihin selviytyäkseen yllättävistä menoista. Näin ylivelkaantumisen riski kasvaa entisestään. Sosiaalinen luototus on tärkeä palvelu tämän ikävän kierteen ehkäisemiseksi.

Sosiaalinen luototus hyvinvointialueen tarjoamana palveluna

Sosiaalinen luototus on laissa määritelty hyvinvointialueen myöntämä luotto henkilöille, jotka eivät pysty saamaan pienituloisuutensa ja vähävaraisuutensa takia kohtuuehtoista luottoa, mutta jotka pystyvät suoriutumaan luoton takaisinmaksusta. Sosiaalisen luototuksen tarkoituksena onkin ehkäistä taloudellista syrjäytymistä, ylivelkaantumista ja myös edistää ihmisten itsenäistä suoriutumista. Sosiaalinen luototus on ollut vaihtelevasti käytössä aikaisemmin, kun kunnat ovat voineet itse päättää sosiaalisen luototuksen tarjoamisesta.

Elokuusta 2023 alkaen asiat kuitenkin muuttuvat, kun kaikkien hyvinvointialueiden on järjestettävä sosiaalista luototusta alueellaan. Hyvinvointialueella on jatkossa kuitenkin mahdollisuus päättää sosiaalisen luototuksen järjestämisen laajuus, luottopääoman määrä ja luottojen suuruus paikallisten tarpeiden mukaan.

Aikaisempaan verrattuna uudistus mahdollistaa kuitenkin huomattavasti tasapuolisemman mahdollisuuden saada tukea. Muutos edesauttaa pienituloisten itsenäistä suoriutumista ja ehkäisee myös ylivelkaantumista. Sosiaalisen luototuksen avulla onkin mahdollista nähdä merkittäviä vaikutuksia ylivelkaantumisen estämiseksi pienituloisten ja vähävaraisten osalta, kunhan palvelu saa vahvemman aseman osana hyvinvointialueen palvelutarjontaa.

Palveluiden kehittämisessä katse vaikuttavuuteen

Sosiaalisen luototuspalvelun kehitystyö onkin alkanut useilla hyvinvointialueilla. Mekin Gesund Partnersilla teemme parhaillaan töitä erään hyvinvointialueen kanssa sosiaalisen luototuksen parissa. Kyseisessä projektissa hyödynnämme muun muassa aiemmissa hyvinvointialueprojekteissa toimiviksi havaittuja osallistavia muotoilumenetelmiä.

Palveluiden kehittäminen asukkaiden näkökulmat ja hyvinvointialueen strategia huomioiden, antaa mahdollisuuden siihen, että palvelu on tarvelähtöinen. Näin kehittäen varmistamme aidosti vaikuttavia palveluita, joiden myötä voisi olla nähtävissä myönteisiä vaikutuksia asukkaiden elämässä koko hyvinvointialueen tasolla – sekä toivottavasti myös laajemmassa, kansallisessa kontekstissa.

Halutessasi keskustella palveluiden kehittämisestä lisää, olethan yhteydessä meihin.  

Darja

Pysy ajantasalla – tilaa sosiaali- ja terveysalan uudistajille räätälöity uutiskirjeemme!

Uutiskirjeemme ilmestyy parin kuukauden välein ja sisältää asiantuntijoidemme blogikirjoituksia, tiimiimme liittyviä uutisia sekä valikoituja linkkejä uutiskirjeen teemaan liittyviin raportteihin tai artikkeleihin. Tilaa uutiskirje tästä.

Lähteet:

HE 136/2022 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaalisesta luototuksesta annetun lain muuttamisesta. Löydettävissä: HE 136/2022 vp (eduskunta.fi)

Laki sosiaalisesta luototuksesta 20.12.2002/1133. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021133

Majamaa, Karoliina & Rantala, Kati (2020). Katsaus viime vuosien

ylivelkaantumiskehitykseen. Valtioneuvoston selvityksiä 2020:4.

Löydettävissä: Katsaus viime vuosien ylivelkaantumiskehitykseen (valtioneuvosto.fi)

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto 2021. Helsinki: Tilastokeskus.

Löydettävissä: https://www.stat.fi/julkaisu/clbksh4ppy1y20bum4uh8ngbg

Kuva: Unsplash.com